ellei moraalia?
Mitä moraaliin tarvitaan, ellei korvia?
Mitä marraskuussa siis tarvitaan,
ellei korvia jotka kuulevat
ja kuuntelevat muutakin kuin myrskytuulta
ja synkkää valitusta.
Moraali marraskuussa on hullulle
naurulle avoimet korvat!
~Tommy Tabermann: Marraskuun moraali~
Piti ihan varta vasten ottaa projektiksi kaivaa esiin tuo Tabermannin hieno runo, kun se jostain muistin hämäristä mieleeni kumpusi.
Marraskuuta harva kehuu lempikuukaudekseen. Useimmille se lieneekin lähinnä pakollinen paha, joka pitää lusia läpitte, ennen kuin pääsee todenteolla jouluvalojen laittoon. Myönnän, että olen itsekin malttamattomana manannut "parempien" (lue:lumisempien) kelien puutetta, mutta sitten taas muistan, että oikeastaanhan tämä mustan maan aika on omalla tavallaan aika hieno. Luonnossa kaikki käy verkkaiseksi, samoin ihmisen pienessä mielessä, eikä se ole ollenkaan niin paha juttu kuin tänä kiireisenä aikana turhan usein tuntuu. Välillä on hyvä mennä matalalentoa, kiiruhtaa vähän hitaammin ja pysähtyä huomaamaan, kuinka monta harmaan sävyä tässä näennäisen yksitoikkoisessa maisemassa oikein onkaan.
 |
| Luonto on viisas: se osaa käydä levolle, kun on sen aika. |
Pimeys sinänsä ei koskaan ole minua haitannut. En osaa pelätä pimeää, en ainakaan muualla kuin kaupungissa. Joka syksy tunnen suoranaista helpotusta, kun alativaloisan kesän jälkeen illat viimein hämärtyvät ja saapuu Oikea Yö. Viimeöistä tähtitaivasta katsellessa myös runosuoneni ilmoitteli itsestään pitkästä aikaa...
Ennen kuin Joulutähti syttyy
on seistävä pitkään pimeässä
jotta silmät tottuvat siihen
ja alkaa nähdä
nuo vähäiset valot
kuin kaukaisten jumalten silmäniskut
niin kaukaisten, etteivät ne näytä
juuri miltään.
Älä naura nyt, älä väheksy,
äläkä pety:
ne ovat olleet matkalla
miljardi vuotta,
miljardi mustaa avaruuden vuotta
osuakseen silmiimme juuri nyt,
tänä hetkenä kun kaikki muu valo
on kuollut
lämmittääkseen palelevaa katsettamme
jotta tohtisimme, tahtoisimme elää
sydän edellä, silmät toivoa täynnä
kunnes jonakin yönä
Joulutähti
syttyy
Hieno postaus.
VastaaPoistaKiitos Maarit! Ja kiva kun tulit vastavierailulle 😊
PoistaNo terve, sen tämä rouva Myttynen täällä kun uppoutui sanoitustesi helinään. Iski minuun. Kuten kuvatkin. Itselleni marraskuu on Isäkuu, silloin syntyi isä-Onni Myttynen.
VastaaPoistaTervehdys Myttyskä! Marraskuu on myös Äijän syntymäkuu, parhaillaan on mietintämyssyssä miten äijäkultaa ilahutan.
PoistaJep marraskuu! Taidan olla vähän sukulaissielusi, mitä tulee ajatuksiin marraskuusta, pimeästä, kaamoksesta, tähtitaivaasta jne.
VastaaPoistaTutustuin alusta alkaen kaikkeen, mitä olet postannut. Olet pohjoisesta lähtenyt ja takaisin tullut.
Terve Aimarii! Jep näin tein :) Ei ollut kaupunkilaiselämä tätä Muijaa varten, ja ku vielä löytyi tuo Äijä niin tännehän se piti jo päästä. Minäkin koin sielunsukulaisuutta, kun lueskelin postauksiasi.
Poista